Jos pumppumaailmassa mentäisiin vain muodin mukaan, taajuusmuuttajapumppu olisi tällä hetkellä musta puku. Tosin taajuusmuuttajan tapauksessa se vain on vieläkin enemmän – siihen saadaan uusia ominaisuuksia, joita markkina tällä hetkellä tarvitsee: energiansäästöä, säädettävyyttä, mukautumiskykyä ja jopa tietoa virtausmääristä ja energiankulutuksesta.
Yleisin syy taajuusmuuttajapumppuun siirtymiseen on energiansäästö
Perinteinen vakionopeuspumppu tekee työnsä pyyteettömästi, mutta jääräpäisesti. Pumppu käy vakionopeudella, vaikka tarve olisi vähemmän – tuotto määritetään juoksupyörällä ja verkoston säätö hoidetaan kuristamalla venttiileillä. Ratkaisu on teknisesti toimiva, mutta systeemin hyötysuhde kärsii pumpun myös kuluessa enemmän.
Taajuusmuuttajapumppu tekee asian fiksummin säätämällä moottorin nopeutta suoraan tarpeen mukaan. Jo pieni nopeuden pudotus leikkaa energiankulutusta ja siten myös sähkölaskua.
Toinen syy on säädettävyys
Verkoston kannalta taajuusmuuttajapumppu on myös armollisempi. Kun pumppu ei käy jatkuvasti kiinteällä nopeudella eikä energiaa hukata turhaan kuristukseen, kuluminen vähenee. Samalla myös prosessi rauhoittuu. Paine pysyy tasaisempana ja virtaama elää kulutuksen mukaan ilman äkkinäisiä liikkeitä. Lopputulos: Vähemmän painepiikkejä. Tämä näkyy pidempänä käyttöikänä ja harvempina huoltokäynteinä.
Kolmas tekijä on yleensä aistinvarainen
Ääni ja värinä: Taajuusmuuttajapumppu on usein hiljaisempi kierrosten ollessa matalampia, kun melu ja tärinä vähenevät. Tärinä tarkoittaa käytännössä mekaanista rasitusta, joka kuormittaa laakereita, tiivisteitä ja akselia. Tärinä lisää kulumista ajan myötä ja voi nopeuttaa vikaantumista.
Ääntä syntyy pumppaustekniikassa useammasta eri lähteestä. Ensimmäisenä hydraulinen ääni, eli nesteen virtauksesta johtuva kohiseva ääni verkostossa. Taajuusmuuttajapumpun pyöriessä todellisen tarpeen mukaan, eli useimmiten hiljempaa kuin vakiovirtauspumppu, pysyy virtausnopes verkostossa matalampana – verkostossa syntyy vähemmän ääntä.
Toisena mekaaniset äänet, jotka syntyvät moottorin pyöriessä liian suurella nopeudella tarpeeseen nähden. Pahimmillaan mekaaniset värinät siirtyvät verkostoon ja saattavat kulkeutua rakennuksessa pitkiäkin matkoja. Hiljaisempi ja tasaisempi käynti tarkoittaa yleistettynä pienempää mekaanista rasitusta.
Kirjoittajan esittely
Pontus Ekberg
Sovellusinsinööri
Turenki, Suomi
Kirjoittajan esittely
Pontus Ekberg työskentelee Kolmeksilla R&D-sovellusinsinöörinä Kolmeksin globaalissa tuotekehitystiimissä taajuusmuuttajien kehitykseen liittyvissä tehtävissä. Hänen työnsä keskiössä ovat uusien teknologioiden, laitteiden ja ratkaisujen tutkiminen, testaaminen sekä niiden soveltuvuuden arviointi Kolmeksin tuotteisiin ja erilaisiin asiakassovelluksiin. Pontus vastaa uusien laitteiden ja teknologioiden teknisestä arvioinnista, validoinnista sekä osallistuu tuotekehitysprojekteihin, joissa määritellään tulevien ratkaisujen teknisiä vaatimuksia ja suorituskykyä yhteistyössä eri sidosryhmien, toimittajien ja kumppaneiden kanssa.
Pontuksen erityisosaamista ovat taajuusmuuttajat, sähkömoottorien ohjaus, pumppusovellukset sekä uusien teknologioiden käytännön soveltaminen. Hänen vahvuuksiaan ovat analyyttinen ongelmanratkaisu, mittausten suunnittelu ja toteutus sekä kyky yhdistää tekninen suorituskyky käytännön sovellusvaatimuksiin ja liiketoiminnan tarpeisiin.
Pontus on työskennellyt aiemmin myös projekti- ja suunnittelutehtävissä konepaja- ja prosessiteollisuuden parissa. Hänellä on kokemusta muun muassa modulaaristen energiantuotantolaitosten kehitysprojekteista, ympäristölupiin liittyvistä tehtävistä sekä automaatio-, instrumentointi- ja sähköistysratkaisujen suunnittelusta ja toteutuksesta.